Kops

Tuesday, June 06, 2006

PANTTIVANKI JA TERRORISTI

.


Kävin lounaalla erään ystäväni kanssa. Rentoa kuulumisien vaihtamista ja juttelua kaikenlaisesta mitä mieleen tuli. Viivyimme niin kauan kuin viivyimme ja lähdimme sitten kun meitä huvitti. Mitenkäs muuten, saatat ajatella.

Aina ei ollut noin. Ystäväni ei voinut miehensä eläessä koskaan täysin rentoutua. Liiallisesta hauskanpidosta sai maksaa. Jos viipyi liian kauan kotona odotti kolmannen asteen kuulustelu ja yleinen syyttäjä. “Keskustelu” oli huutoa, murjottamista ja haukkumista.

Voi niitä jotka ovat osuneet kumppaniksi omistuksenhaluiselle ihmiselle. Voi niitä joita mustasukkaisuus riivaa. Molemmilla on pallo jalassa. Kahle kintussa. Kuluttava ahdistus. Toista ajaa pakkomielle, toista takaa-ajettuna oleminen. Terroristi ja panttivanki.

Ei parisuhde voi toimia ilman luottamusta. Sitoumuksen täytyy olla vapaaehtoista, eikä pakolla ylläpidettyä.

Ystäväni ei tuota aavistanut naimisiin mennessään, ja kun heti liiton alussa tuli lapsi, ja oli jo yksi lapsi ensimmäisestä avioliitosta, ei irrottautuminen olisi ollut yksinkertaista. Kuitenkin nyt hän toteaa että olisi pitänyt... Vuosia kestänyt uhkailu, pakottaminen ja alituinen pelko ovat lyöneet leimansa. Luulisi että nyt on koittanut vapaus ja helppo elämä, mutta se on vain osaksi totta. Kehon ja mielen huonovointisuus ei tuosta vaan häivy ja hälvene.

Kops! Kepin kopautus. Alistettu, toimi mieluummin heti. Älä alistu. Älä ota sitä kohtelua. Ellet saa vapaasti olla oma itsesi, asiat eivät ole oikein. Jos joudut pakoilemaan ja salailemaan, kaikki ei ole kohdallaan. Ihminen mukautuu ja tottuu tietyssä määrin, se on totta. Ei siitä silti hyvää seuraa.

Vaadi parannusta. Vaadi kumppania menemään terapiaan. Tai muuta pois. Tilanne ei itsestään parane, eikä sillä että annat itseäsi kohdella kuin orjaa ja omaisuutta. Sitten kun partneri on ahdistanut sinut tekemään jotain tyhmää, kuten syrjähypyn, jonka hän voi armollisesti “antaa anteeksi”, saatat olla jo niin pitkällä että alat ylistää hänen oikeamielisyyttään sinua kurjaa kohtaan. Ei hiivatti! Johan sinulta on suhteellisuudentaju mennyt. Samalla kuin vapaus, omanarvontunto, ystävät ja elämä. Am I right, or am I right?
.

9 Comments:

  • Right you are!

    Monilla alistavissa suhteissa elävillä naisilla(myös miehillä, mutta kirjoitan naisnäkökulmasta) on omituinen tarve toistaa sitä kaavaa. Kun yhdestä mustasukkaisesta alistajasta pääsee eroon, mennään jo toisen pyöritykseen täyttä vauhtia ja niin edelleen. Sitten on meitäkin, jotka ilmeisesti tarvitsevat oman aikansa ymmärtääkseen todella ja syvällisesti, että olemme arvokkaita ihmisiä ja meitä pitää kohdella kauniisti ja kunnioituksella. Joillakin irrottautuminen kestää pitkään, mutta sen jälkeen ollaan hyvin tarkkoja kumppaneista eikä mennä työntämään nokkaa enää mustasukkaisuusjuttuihin. Minulla kesti kuusi vuotta irrottautua ja uskon että jos olisin tehnyt sen heti kun mustasukkaisuus ym alkoi, olisin saattanut palata uudestaan ja uudestaan suhteeseen. Niin vankalla kokemuksella, kuin minulla, sitä tunnistaa oireet omistushalusta tms. hyvinkin herkästi.

    -minh-

    By Anonymous minh, at 4:34 PM  

  • Hei Minh,
    Kunpa jokaisen ei tarvitsisi kokea kaikkea kantapään kautta vaan saisi kokeneempien neuvot tai vaikka lukemansa perusteella tunnistaisi huonon suhteen tai haitallisen itsetunnon merkit. Tuo on ihan totta että monilla on taipumus toistaa samaa virheellistä mallia.

    Minulla oli joskus pari orastavaa mustis-suhdetta, mutta tipautin hemmot siihen paikkaan, kun en yhtään kestänyt sitä että minua yritettiin kahlita. Joku luonnon antama suoja kai (?) Tuo ystäväni joka on postaukseni mannekiini ei seurusteluaikana lainkaan aavistanut että mies oli tiktaattori ja tyranki. Eikä avioliiton aikana kukaan ulkopuolinen voinut arvata mikä kotihirmu miehen viehättävän julkisivun takana piili.

    Onneksi sinä olet pelastunut!

    By Blogger Kops, at 5:37 PM  

  • Monesti sillä panttivangilla on läheisriippuvainen suhde siihen terroristiinsa. Jokinhan saa hänet jäämään!

    Usein hänellä on utopistinen ajatus, että terroristi parantaa tapansa, kun hän vain kovasti tekee työtä sen eteen. Hän ajattelee, että rakkaus voittaa kaiken.

    Hän myös ehkä hoivaa terroristiaan, vaikka hän ei sitä ansaitsekaan.

    Kumpikin ajattelee, ettei voi elää ilman toista. Luullaan, että se riippuvuus on rakkautta.

    Tässä hyvä kirjoitus siitä, että kuinka se "rakkaus" voi edelleen vaivata, vaikka onkin päässyt eroon siitä terrostististaan...

    http://www.healingeagle.net/Fin/Irene/still_love_abuser.html

    By Blogger Hahmo, at 5:50 PM  

  • Mitäpä sitten läheinen voi tehdä? Itse sanoin juuri läheiselle ohjeeksi, että 'elä tee tuota virhettä'. Johon että: '.. anna minun tehdä omat virheeni itse'. Ja sitten mitä taas: '...mutta kun tää on ainakin viides kerta kun teet virhettä ...'

    ??

    By Anonymous lea, at 12:06 PM  

  • Hei Lea,

    Sehän siinä usein kauheaa onkin että ulkopuolinen saattaa nähdä katastrofin ainekset, mutta ei voi auttaa, kun toinen ei anna auttaa. Olen joskus saanut sillä tavalla autetuksi kaveria että olen jutellut asioista yleisellä tasolla enkä henkilökohtaisella ja ehdottomasti pidättäytynyt neuvomasta. Kaveri on itse tajunnut mitä virhettä on tekemässä.

    Ja sitten taas toisinaan on vain vetäydyttävä pois ja annettava ihmisten tehdä omat virheensä. Vaikeaa sekin on jos on kyseessä läheinen ystävä tai sukulainen josta välittää.

    By Blogger Kops, at 1:55 PM  

  • Läheisriippuvuus on ihan mielenkiintoinen aihe mutta monesti sitä törmää mitä kummallisimpiin määritelmiin läheisriippuvuudesta, kuten "mä olen läh.riippuvainen, en osaa olla yksin, tarvitsen paljon seuraa" tai "mä nyt vaan olen läheisriippuvainen ja siksi passaan puolisoani ja sopeudun hänen joka oikkuunsa. Muuten se jättää minut".
    Nuo eivät ole läheisriippuvuuden merkkejä vaan ihmisten omia selityksiä sille, miksi eivät uskalla olla yksin tai lähteä huonosta suhteesta.
    Läheisriippuvainen on co-dependent, eli "mukanariippuvainen". Se tarkoittaa, että jos puoliso vaikka on alkoholisti, läheisriippuvainen roikkuu alkoholismissa mukana mahdollistamalla ja olemalla riippuvainen toisen alkoholismista. Sillä tavalla koko perhe tai yhteisö kärsii.

    Kaikki mustasukkaisten, väkivaltaisten tai narsististen ihmisten uhrit ja puolisot eivät ole läheisriippuvaisia vaan nimenomaan uhreja joiden täytyy löytää omat keinonsa ja vahvuutensa päästä suhteesta irti.

    Tästä voisi kirjoittaa sivukaupalla, mutta nyt on kovaa vauhtia muodostumassa ylipitkä, jaaritteleva kommentti joten jätän tähän...
    -minh-

    By Anonymous minh, at 1:03 PM  

  • Minh,

    Tosi hyviä esimerkkejä siitä miten ihmiset käsittävät tuota(kin) sanaa omalla tavallaan ja estoitta käyttelevät sitä.

    Tapasin sanan läheisriiippuvainen ekaa kertaa yhdessä alkoholistinperheitä käsittelevässä kirjassa enkä tahtonut millään tajuta mitä sillä tarkoitettiin koska selitys oli sekava. Esimerkkien avulla se sitten avautui, mutta en ole sataprosenttisen varma käsitinkö sen oikein.

    Eräs tuttava kertoi että hänen työtoverinsa oli huudahtanut: "Älä nyt turhaudu!" kun tuttavani oli alkanut hiiltyä jostain jutusta. (Heh) Siinä taas yksi psykologian termi uusiokäytössä :D Ilmeisesti synonyymi sanalle "hermostua".

    By Blogger Kops, at 2:40 PM  

  • "Rakkaus voittaa kaiken" on luultavasti yksi kaksimielisimpiä oppeja, joita kirkko meille opettaa. " Kaikki se kestää, jlauta, kaikkise uskoo,prkle" Eikö tämä pane nuoren morsion panemaan parastaan. Ja siinä sitä mennään n. 30 vuotta ponnistellen "onnen synnytyksessä". A ei syntynyt.

    By Anonymous sikuri, at 6:41 AM  

  • miksi ei:)

    By Anonymous Anonymous, at 7:36 AM  

Post a Comment

<< Home