Kops

Tuesday, February 28, 2006

VALINNAT JA PELKO

Ihmisen elämää sävyttävät monenlaiset pelot. Mitä jos en saa sitä työpaikkaa? Mitä jos en pärjää siellä? Mitä jos minulle nauretaan? Hyvin usein jätämme jotain sanomatta tai tekemättä koska pelkäämme. TV:n Dr Phil sanoo että suurin osa ihmisen valinnoista pohjautuu peloille. Olisiko noin?

Minulla on nyt valinta tehtävänä. Tohdinko mennä tarjoamaan neuvojani yhdelle lähimmäiselle? Mitä jos hän ottaa sen pahalla? Neuvojiin suhtaudutaan usein karsaasti. Todetaan happamasti että ei muut voi ymmärtää. Kuka luulet olevasi? Et ole varmasti samaa itse käynyt läpi.

Haluaisin kertoa hänelle että jos hän antaa pelkojen hallita elämäänsä tilanne pahenee viikko viikolta. Koettu perheväkivalta on tunkeutunut uniin ja valvetajuntaan, mutta oikeaa välitöntä vaaraa ei enää ole koska hän on päässyt pois entisestä kodistaan. Olisi aika ottaa oman elämän ohjia käsiin ja turvautua apuun. Liiallinen irrationaalinen pelko lamaannuttaa ihmisen. Sen haluaisin kertoa hänelle.

Kops ei pahemmin pelkää tarjota neuvoja. Pelkää vain sitä että jos sanoo väärillä sanoilla, tulee loukanneeksi. Eikä torjutuksi tuleminen ja haukkumisryöppy tietenkaan mukavia ole... Taidan silti taas kerran karaista itseni ja tarjota neuvojani. Pitäkää peukkuja.

8 Comments:

  • Ehkä voisit neuvoa neuvomatta? Itse harrastan sitä... Käytännössä se tarkoittaa erilaisten toimintavaihtoehtojen tarjoamista, pyrkimystä saada toinen näkemään tilanteensa eri näkökulmasta. Tällainen lähestymistapa tosin vaatii jonkin verran taustatyötä: siis niiden toimintavaihtoehtojen selvittämistä.

    Toisaalta, kaikkia ihmisiä ei voi pelastaa. :-(

    Toivon, että osaat esittää asiasi oikealla tavalla.

    By Blogger elvenroot, at 3:46 PM  

  • Niin oikeastaan neuvojan rooli on hyvin vaikea. Pitää ottaa niin monta asiaa huomioon, esim. henkilökemiat, olosuhteet, menneisyys, kokemukset. Että oikeastaan voi ainoastaan esittää oman kannan asiasta, joka pitää yhdessä keskutellen ratkaista ko. henkilön kanssa.

    Itse en mielestäni juuri neuvo, vaan kerron mielipiteeni (sitäkin varoen) ja enemmänkin käyn juttua läpi henkilön kanssa kysellen kysymyksiä. Näin henkilö avustettuna ratkaisee asian parhain päin. Aina on paras, että ihminen itse saa sanottua vastauksen kun se suoraan annetaan.

    Olen näinä päivinä törmännyt riitoihin useamman kerran, pohdin sitä ja niissä neuvontaa omassa blogissani.

    By Blogger ulkopuolinen, at 4:04 PM  

  • Olen itse huomannut myös sen, että ei ihmisiltä useinkaan kaipaa niinkään neuvoja, kuin sitä, että he kuuntelevat ja keskustelevat ja auttavat itseäkin ajattelemaan asiaa/ongelmaa. Oikeastaan olen pitkälti samaa mieltä Ulkopuolisen kanssa tuossa yllä. Vaihtoehtoja voi tarjoilla, mutta antaa ihmisten itse löytää lopulta se vastaus. Eikä aina tarvitse löytää sitä vastaustakaan, vaan keskustelusta jo sinänsä on apua. Totta kai tämä riippuu siitäkin, millaisesta asiasta on kyse. Sanoisin kyllä varmaan aika suorat mielipiteet, jos kysymys olisi vaikka jostain parisuhdeväkivallasta, josta joku ystäväni ei uskaltaisi irtautua. Suorilla kehoituksillakin voi siis olla tilansa.

    By Blogger Hurina, at 4:40 PM  

  • Thanks people!

    Neuvon ammatissani ihmisiä, mutta se ei ole sellaista neuvontaa että antaisin valmiit reseptit, eikä varsinkaan sellaista että antaisin käskyjä.

    Elvenroot, käytän usein kuvailemaasi menetelmää. Se toimii.

    Ulkopuolinen, juuri nimenomaan tuo että yhdessä keskustellen haetaan ratkaisuja, on usein minun työssäni tyypillistä. Ei kokonaan, koska enimmäkseen olen opettaja, eikä siinä hommassa asiakas ole aina oikeassa. Mutta esimerkiksi opintoneuvonnassa on paljon neuvottelunvaraa.

    On usein juuri täsmälleen niinkuin Hurina sanoo että ei ihminen neuvoja ja ohjeita kaipaa, vaan sellaista vuorokeskustelua että saa itse ongelmansa ja mahdolliset ratkaisut pyöriteltyä jotenkin esiin, ja saa vaihtoehtoja joita ei tullut ajatelleeksi, ja siitä sitten tekee oman päätöksensä.

    Siviilissä on eri asia mennä neuvomaan kuin työssä. Helpointa olisi olla hiljaa, mutta kun sitten nousee tunne että lähimmäistä kuuluu ja pitää auttaa

    Joskus käy niin että joku on niin herkkänahkainen, vainoharhainen tai huonossa jamassa että kun tarjoaa apua, ottaa sen yrityksenä besservisseröidä tai asettua heidän neuvojakseen. Sitä ei tiedä etukäteen - sitten vasta kun lähimmäinen suuttuu, ja punaiseksi naamaltaan muuttuu. Ei neuvomisenkaan pitäisi rikos olla. Kyllä minullekin monenlaisia neuvoja satelee enkä niistä tykkää pahaa. Itsehän minä päätän otanko neuvot vai en. Väittäisin että en yleensä ärsyynny neuvomisesta.

    Nyt tietsikka kiinni. Tulen lueskelemaan teitä taas huomenna. Ja päivitän parisuhdeasiaa tai jotain muuta jännää. Kerron sitten aikanaan miten tuossa asiassa kävi mihin postauksessani viittasin.

    By Blogger Kops, at 6:20 PM  

  • miellyttävä lukea blogiasi, selkeästi kirjoitettua ja rytmi on - rauhallinen. tutustun tähän - kun seuraavan kerran avaan koneen - tarkemmin.

    terveisin
    Miss F

    By Blogger Miss Foxy, at 10:46 PM  

  • Tervehdys, Miss Foxy!

    Kiitos palautteesta. Lähdenkin lukemaan tarkemmin sinun blogiasi.

    By Blogger Kops, at 12:19 PM  

  • Hi all!
    New Game
    http://italiagame.org

    Bye

    By Anonymous Anonymous, at 1:18 AM  

  • http://italiagame.org/site

    By Anonymous Anonymous, at 8:05 AM  

Post a Comment

<< Home