Kops

Thursday, February 16, 2006

PELKOA EI OLE OLEMASSA?

Minulla oli sessio jossa keskustelunaiheena oli pelot. Aivan odotetusti ilmoille heitettiin väite: "Pelkoa ei ole olemassa. Se on vain kuvittelua." Pitää aivan varmasti paikkansa joskus ja jossain ja jonkun päässä, silloin tällöin takuulla jokaiselle meistä käy niin että läpikäymme kuviteltua pelkoa.

Ihmisen kehitykseen kuuluu lapsuuden pelot jotka toivottavasti kasvaessa muuttavat olemustaan ja opitaan tunnistamaan ja hallitsemaan. Lapsi pelkää pimeää metsää, koska siellä voi olla mörköjä, aikuinen pelkää pimeää metsää, koska siellä voi olla ryöstäjiä ja raiskaajia. Lapselle järkeillään että mörköjä ei ole, kunnes hän oppii itsekin rauhoittamaan itseään sillä tiedolla. Kodin pimeys on turvallinen, metsän ei niinkään. Tosin kotiinkin voi tulla murtomies.

Historiallisesti ajatellen nykyihminen ei enää pelkää kaikkia samoja asioita kuin aikaisemmat ihmiset. Keski-aika tulee mieleen noitavainoineen.

Palatakseni vielä tuohon väitteeseen että pelkoa ei ole olemassa, uskoisin että siinä menee sekaisin kaksi eri asiaa. Pelon tunne on kyllä hyvinkin todellinen ja olemassa. Tunteet ovat olemassa vaikka niitä ei näekään. Tunteet eivät näy, tunteet tunnetaan. Ne ovat omakohtaisia, joten toisen tunteita ei voi nähdä. Eikä näinuodoin voi väittää toiselle ihmiselle että hänen pelkoaan ei ole olemassa. Ei sitä voi ulkopuolelta käsin todistaa puoleen eikä toiseen. Sen sijaan jos aiheeton pelko muodostuu mielikuvituksessa, ja sitä vielä ruokitaankin lisäkuvittelulla, se on eri asia, ja väärin käytettynä lamaannuttava ja tuhoisa ihmiselle itselleen.

Ne jotka asia-on-loppuunkäsitelty äänellä pamauttavat keskusteluun "Mikä se semmoinen pelko on. Ei pelkoa ole olemassa" eivät ole pelon ilmiötä tarkastelleen ja ajatelleet omaa nenäänsä pidemmälle. Kukahan tuon älähdyksen on suustaan päästänyt, ja miten niin monet toistelevat sitä samoin äänenpainoin? Eräs ystäväni odottaa juuri tietoa siitä onko hänen syöpänsä levinnyt. Toinen pelkää mitä alkoholistipuoliso seuraavaksi tekee. Toivottavasti kukaan ei mene heille tokaisemaan että pelkoa ei ole olemassa. Pelkään kuitenkin että edelleen ihmiset töksäyttelevät ja töräyttelevät. Joskus sentään edes jälkikäteen tajuamme hävetä. Töks.

13 Comments:

  • Pelosta ja ihmisen toiminnasta kriisitilanteessa on hyvä ytimekäs kirjoitus sivulla: http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/pahama/kirjoitus.html

    Sieltä lainaan tähän määritelmät, jotka auttavat hahmottamaan pelon rinnakkaiskäsitteiden eroja:

    Jännitys: katsot keskiyöllä kauhuelokuvaa telkkarista

    Pelko: ullakolta tai kellarista kuuluu tunnistamaton ääni, josta sinun täytyy ottaa selvää

    Ahdistus: olet varma, että äänen aiheuttu vastikään hullujenhuoneelta karannut kuristamiseen mieltynyt mielipuoli

    Kauhu: havaitset, että äänen aiheutti juuri kyseinen hullu, joka seisoo juuri nyt takanasi

    By Blogger Tony, at 8:34 AM  

  • Heh, havainnollinen esimerkki, Tony.

    Minä protestoin aina sitä vastaan kun sanotaan ettei jokin asia joka on olemassa vain ihmisen korvien välissä ole todellinen. Minusta korvien väli on erittäin todellinen. Meillä on monenlaisia pelkoja ja pakkoja ja ahdistuksia jotka meihin on istutettu ja kyllä ne ovat todellisia. Koko inhimillinen kulttuuri perustuu siihen, että korvien välissä olevat estot ovat yhtä tehokkaita tai tehokkaampiakin kuin fyysiset estot.

    By Anonymous Kirsti, at 8:45 AM  

  • Jos lähtökohtana on maailmankaikeus ilman ihmisen tietoisuutta, voiko kenties siinä tapauksessa sanoa ettei pelkoa ole olemassa?
    Eläimet käyttäytyvät taas vaistonvaraisesti, ne eivät osaa "pelätä" todennäköisesti samalla tavalla kuin ihmiset.
    Mutta kun meitä ihmisiä on, pelkojakin on, ja luulisin että ne ovat yhä lisääntymään päin. Mikä parhaimmillaan on tietysti lajin säilymisen kannalta elinehto.
    Kiitos Kops kirjoituksestasi!

    By Blogger Leonoora, at 9:27 AM  

  • Ehkä se, jonka mielestä pelkoa ei ole olekaan, on tunteensa jäädyttänyt ja kieltänyt ihminen?

    Siis sellainen, joka voi vapista pelosta ja väittää, että "kylmähän tässä vain on"...

    Vai minkälaiset ihmiset ne aina vakuuttelee toisille, että "Ei mulla pelota... En minä mikään jänishousu ole"?

    By Blogger Hahmo, at 10:46 AM  

  • Kops! Käypäs kopsauttamassa kommenttisi minun postaukseeni itsesuggestiosta. Mitä mieltä sinä olet asiasta? Kiitos.

    By Blogger Hahmo, at 12:56 PM  

  • Pelkäsin että peloista ei ole kommentteja mutta nämähän ovat loistavia.

    Hahmo, ehdin jo käydä luonasi! Sitä paitsi kävin juuri Olemattomassa, ja olit ollut sielläkin minua ennen, kuten Ajatusvirrassa aikaisemmin. Hämeen hitaat hiipivät Hahmon jäljillä...

    By Blogger Kops, at 3:15 PM  

  • Lisäsin juuri uuden linkin sivuseinääni. Suosittelen käymistä blogissa Olematon.
    (Sen koko nimi on jotakin muuta) Pidän sen henkisyydestä ja itämaisen viisauden oloisesta olemattomuudesta.

    By Blogger Kops, at 3:22 PM  

  • Minä en ole koskaan tavannut ihmistä, joka sanoisi olevansa pelosta vapaa. Kokemukseni mukaan jokainen pelkää tai on pelännyt jotain elämänsä aikana, ollut huolissaan niin, että on pelännyt tai on ahdistunut.
    Itse asiassa en ole koskaan törmännyt väitteeseen, ettei pelkoa olisi olemassa.
    Ehkä minä tunnen vain pelokkaita ihmisiä:) Hyvä niin!

    By Anonymous SusuPetal, at 3:47 PM  

  • Minä olen ollut siinä käsityksessä, että pelkoa voidaan jopa mitata, siis siitä on fyysistä aineistoa: aineet jotka erittyvät vereen pelätessä jne. Ja eläimehän pelkäävät myöskin... koiralla voivat hampaat suorastaan kalista suussa, kun se pelkää esim. eläinlääkärillä.

    By Anonymous Maria, at 4:33 PM  

  • Ainakin ihmisen virittymistä asioihin voidaan mitata ihan helposti mittaamalla verenpaine. Eri asiat vaikuttavat ihmisiin eri tavalla. Pelon tai uhan tunne nostaa adrenaliinin määrää veressä ja usein myös verenpainetta.
    Kyllä ne tutkijat on viisaita, tuollaistakin ovat keksineet :-)

    By Blogger elvenroot, at 8:20 PM  

  • Siis oikeastaan on ihmisiä, joille sana pelko on tuntematon käsite, heille pelkoa ei ole olemassa, ei ainakaan siinä mittakaavassa, että sillä olisi merkitystä. He ovat koleerikkoja. Valitettasti osa näistä ihmisistä syyllistyvät usein yleistämiseen, kun minä en koe asiaa ei muutkaan koe sitä.

    Jokainen, joka tietää pelon tunteen tietää myös kuinka vaikeaa on päästä pelostaan eroon. Minä myönnän, olen hysterisoija, olen kokenut pelkotilani niin voimakkaina, että ne ovat estäneet minua toimimasta, vaikuttavat valintoihini ja aiheuttavat fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia. Mutta olen myös päässyt pelkotiloistani eroon, samoin olen kyennyt opettamaan lapseni eroon omista peloistaan.

    Miksi kukaan ei puhu siitä, jokainen tuntee pelon, mutta sen eroon kasvaminen on vielä isompi prosessi.

    Ensinnäkin (anteeksi olen taas paasaamistuulella, joten tekstiä syntyy) on tiedostettava, mistä pelkotila johtuu. Herkälle ihmiselle riittää, että lapsena joku on pelotellut, aikuinen varoitellut vaarasta tai on jotakin sellaista tapahtunut, mikä on pelästyttänyt. Aina löytyy joku syy. Kauhuelokuva, jonka näki liian nuorena, äidin varoitukset, oma negatiivinen kokemus.

    Kun tämän tunnistaa, seuraavana on mietittävä sitä kuinka realistinen pelko on. Voiko niin tapahtua, entä jos tapahtuu, mitä seuraamuksia siitä on. Kuinka teoreettisesti on mahdollista, että pelkäämäni asia tulee kohdalleni.

    Tämän jälkeen on kohdattava pelkonsa, mietittävä tilanne mielessään, kypsyteltävä asiaa, pakotettava ajattelemaan itsensä pelon hetkellä. Kohdattava asia luonnossa. Pureskeltava, miettittävä ja hyväksyttävä se tosiasia, että minä pelkään.

    Kun ihminen tiedostaa pelkonsa, päättää tehdä asialle jotakin ja ajattelee pelkäämäänsä asiaa riittävän usein, pelottavasta asiasta tulee arkinen, eikä se tunnu enää pahalta. En sano, että pelosta pääsee eroon, mutta sen kanssa oppii elämään.

    Tulee muistaa, että pelko käsitetään eri ihmisten keskuudessa erilailla, joillekin pelko on luonnonmukainen tapa reagoida vaarallisiin asioihin. Eläimet pelkäävät, ihminen pelkää pimeää jne. Onko se pelkoa vai itsesuojeluvaistoa, minä kallistuisin jälkimmäiseen. Sitten on pelkoa, jossa äiti on pelkää lapsensa puolesta, kun lapsi on ensimmäistä kertaa yksin uimassa, tai jokainen meistä on pelännyt jättävänsä lieden päälle ja jotkut, jopa muodostavat siitä pakkomielteen. Tämä ei ole varsinaisesti pelkoa vaan huolestumista. Minä luokittelen oikean pelon siihen, että toistuvasti savun haistaessa tuntee sisällään paniikin nousevan ja mieleen nousee ajatus siitä, että jossakin palaa. Kun joka kerta esiintyessä hiki nousee pintaan ja sanat takertuvat kurkkuun ja unohtaa mitä piti sanoa. Kun perheenäiti näkee toistuvasti unta siitä, että lapsi kuolee auto-onnettomuudessa ja hän herää öisin itkien. Tämä on pelkoa, sille ei ole realistista syytä, mutta se aiheuttaa suuren tunnekuohun ja on toistuvaa. Toki aiemmin mainitut asiat huolestuneisuus, itsesuojeluvaisto voi olla kytköksissä pelkotiloihin, mutta yleensä pelon tunnistaa siitä, että jos ihminen pelkää tulipaloa, hän on ehkä joskus menettänyt jonkun tulipalossa, esiintyessä hän kokee huonoa itsetuntoa ja ehkä joku on joskus naureskellut esiintymiselle. Syy löytyy.

    Mutta kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen aihe.

    By Blogger ulkopuolinen, at 11:31 PM  

  • KIITOS VIELÄ TEILLE KAIKILLE!

    Jatkan varmaan tulevaisuudessa pelkoaiheen käsittelyä, koska minulla on ensi viikon jälkeisellä viikolla uusi sessio siitä aiheesta. Nyt olenkin entistä paremmin varustautunut keskustelua ohjailemaan, kiitos blogikavereitten.

    Hahmo ja Ajatusvirta, RitaMaestra puhuu hiukan aiheesta suggestio tänään.

    Ulkopuolinen, tervetuloa takaisin!
    Huomasin yhtenä päivänä ilokseni että olit taas päivittänyt tauon jälkeen.

    Elvenroot, hauskaa että näyttäydyit. En päässyt aikaisemmin blogiisi tätä kautta, mutta nyt pääsin. Tulen lukemaan.

    By Blogger Kops, at 9:42 AM  

  • kiitoksia toivotuksista, käyn hahmon tavoin tuota tie luovuuteen kirjaa takaisin ja minullakin oli viikon tauko lukemisessa. Teki hyvää, no sen jälkeen on opiskeluiden ja muiden takia ollut hieman kiirettä, mutta täällä sitä edelleen roikutaan.

    By Blogger ulkopuolinen, at 11:50 AM  

Post a Comment

<< Home