Kops

Saturday, February 25, 2006

PARISUHDENEUVOJA

Yhtenä keväänä kaksi eri tuttavaani pyysi minulta neuvoja samantapaiseen tilanteeseen. O. iältään 30 ja päälle, havitteli yhtä miestä omakseen, samoin L, 40 ja päälle. Tapaukset olivat erilaiset yksityiskohtineen, mutta yhtäläistä oli se että kumpikin nainen oli kärsimätön ja halusi hoputtaa ihastuksensa kohdetta. Annoin kummallekin pitkään perustellen neuvon ottaa iisisti ja antaa suhteelle aikaa kehittyä. Kumpikin tilanne oli ollut olemassa vasta toista kuukautta. Jouduin L:ää oikein puhumaan ympäri kun hän oli niin innokas huonon avioliiton jälkeen saamaan vihdoinkin itselleen hyvän parisuhteen. Kaveri yritti jo pakoon pariin otteeseen. Hän oli vapaa, mutta edellisen suhteen henkiset painolastit taakkana.

O on tyyppiä jota ei paljon neuvota. En tiedä miksi hän aina neuvojani pyysi. Hän päätti että odottelu ei hänen luonteelleen sovi ja pisti painostuksen päälle. Hepun piti kuulemma jättää naisystävänsä. O on edelleenkin sinkku, yritettyään monta miestä pyydystää ilman sykseetä. L otti neuvoni, ja sain seurata hänen suhteensä kehittymistä kuukausi toisensa jälkeen toivottuun suuntaan. L on nyt naimisissa.

Suhteen voi pilata hyvin monella tavalla. Pakottaminen, painostaminen, hoputtaminen ja aikarajojen asettaminen ovat nopeita keinoja katkaista juttu. Minä lähtisin ainakin heti jos joku alkaisi ahdistaa enkä saisi olla oma itseni.

Muuan parikymppinen ystävättäreni ihmetteli silmät pyöreinä mistä oli kyse kun hän ei takuulla pakottanut mihinkään ja poikaystävä lähti pakoon. Poikaystävä sanoi minulle tukka pystyssä kauhun ilmein: “M alkoi puhua ihan VAKAVIA.” En tiedä mitä oli puhunut. En ryhtynyt utelemaan. Ettei vaan ollut sanonut jotain hirvittävän UHKAAVAA, kuten että haluaa joskus lapsia tai omakotitalon. Vähemmästäkin pelästyy. M syytti minua kun olin heidät esitellyt toisilleen. Myöhemmin esittelin hänelle J:n jonka kanssa hän meni sitten naimisiin ja perusti perheen. Mikä oli kiva, koska tuo ensimmäinen kaveri oli aika lailla alkoholisoitunut myöhempien tietojemme mukaan.

4 Comments:

  • ups, laitoin kommenttini tuohon parisuhdeviestintääkohtaan....

    By Blogger ulkopuolinen, at 10:50 AM  

  • Spu eli ups väärinpäin, hain kommenttisi sieltä tähän:

    ulkopuolinen said...

    "Eikö ole ihania nuo ihmiset, jotka ovat niin vahvoja persoonia, että heitä ei oikein edes voi neuvoa, silti sitä jälkeenpäin huomaa, että on antanut heille uusia ajatuksia ja he ovat tehneet ratkaisuja, jotka tunnet omaksi ideaksi."

    Kops said:

    Toden totta, hih. Olen jo jonkin aikaa halunnut kirjoitella aiheesta "neuvominen". Mielessäni on paljon eri puolia siihen. Työhöni kuuluu eräänlainen nauvominen, tai paremminkin ihmisten ohjaaminen, ja siinä kyllä huomaa että jotkut toivovat ammattilaisen neuvoja ja vinkkejä, toiset torjuvat ennakolta, vaikka eivät ole vielä kuulleetkaan ohjeita tai ehdotuksia. Eiväthän ne käskyjä ole.

    Huomasin että olet päivittänyt ja perustanut toisenkin blogin, mutta äh, joudun lähtemään töihin ja pääsen vasta huomenna lukemaan. No, onpahan jotain mitä odottaa ilolla.

    By Blogger Kops, at 11:51 AM  

  • Niin, Katkeilevaa ajatusvirtaa ja Ulkopuolinen olivat päivittäneet lisää unista, mikä mainittakoon kaikille kiinnostuneille. Sivulinkkini, olkaa hyvät.

    By Blogger Kops, at 11:54 AM  

  • Olen aina ihmetellyt naisia, joilla soivat hääkellot päässä vaikka toinen on tunnettu vasta pari kuukautta. Minä tosin sanoin miehelleni ensitreffeillä, että seurustelemaan ei kannata ruveta tässä iässä enää kuin tosirarkoituksella, mutta se on vähän eri juttu.

    Seurasin yhtä ystävääni, jolla kellot ryhtyivät soimaan ennenkuin hän ehti edes ensitreffeiltä kotiin. Tiedän ainakin kahden miehen sanoneen hänelle aivan suoraan ja suomeksi, että he voivat tapailla tätä naista mutteivät halua seurustella. Kumpikin miehistä oli nimittäin minun ystäväni. Yhdessä avoliitossa olevassa ystävässä tämä nainen roikkui harvinaisen sitkeästi. Nainen kuvitteli saavansa miesten mielen muuttumaan.

    Mutta pahinta tässä kaikessa oli, että hän masentui kerta kerran jälkeen aina pahemmin ja joutui jo olemaan töistäkin sairaslomilla näiden juttujen päätyttyä.

    No, lopulta hän löysi ulkomaalaisen miehen ja mukautui kaikkiin tämän miehen tarpeisiin. Kumma kun minusta tuntuu, että hän saattaa vielä tulla kotimaahankin enkä ihmettelisi vaikka lyötynä. Toivon kuitenkin, että niin ei käy vaan, että siinä ovat hylätyt lapset kohdanneet toisissaan todelliset ymmärtäjänsä.

    By Anonymous Tiina K, at 6:51 PM  

Post a Comment

<< Home