Kops

Wednesday, February 15, 2006

HUUMORINTAJU

Huumorintaju on usein elämässä tarpeen. RitaMaestrassa kirjoittelen tänään siitä miten naiset ja miehet arvostavat huumorintajua piirteenä rakkautensa kohteessa. Tutkimusten mukaan naiset haluavat miehen joka saa heidät nauramaan, miehet haluavat naisen joka nauraa heidän vitseilleen. Onko hyvä parisuhde heteroilla siis sellainen että molemmat nauravat miehelle? Hah hah. Mienkähän gay-liitoissa?

On kilttejä vitsejä ja tuhmia vitsejä, mauttomia vitsejä, kuivaa brittihuumoria, hersyvää huumoria, henkeviä sutkauksia, pahemmanpuoleisia letkauksia, tilannekomiikkaa, sanaleikkejä, koululaisvitejä... Huumori on paljolti makuasia.

Eri kulttureissa ei välttämättä pidetä samoja asioita hauskoina. Suomalaiset ja englantilaiset nauravat sille kun joku toikkaroi kännissä. Italialaiselle se ei välttämättä avaudu. Eikä varmastikaan alkoholistin puolisolle.

Joittenkin ihmisten nauru tarttuu. Nauruja on hyvin monenlaisia. Alkaa naurattaa kun vain ajatteleekin joitakin.

Millä koomikko saa ihmiset nauramaan? Kaikki eivät siinä onnistu. Arvostan hyviä lavakoomikkoja kuten Jerry Seinfeld. Hän opettaa meille jotain itsestämme, osoitellessaan ihmisien hassuja tapoja.

Huumorintaju voi pelastaa paljon, ja keventää tunnelmaa, ja tuoda iloa elämään, mutta huumori väärässä paikassa väärään aikaan voi aiheuttaa hankaluuksia. Tai väärässä seurassa. Hyvääkin tarkoittava huumori voi loukata. Aikomus hah hah - tulos huh huh.

4 Comments:

  • Kävin juuri blogissa Marian studio katsomassa kuvaa Michael Sowan taulusta jossa kaksi jänistä kuvan etureunassa saivat minut nauramaan - hihihii! En tiedä sitten naurattaako se muita. Yksinnaurajaa pidetään usein omituisena.
    Kertokaa nyt ihmeessä nauroitteko tekin linkkareina!

    By Blogger Kops, at 4:55 PM  

  • Olipa mukava kun kävit sivullani. Varmaan olet pannut merkille millaiset asiat minua naurattavat.
    Mutta nuo jänöset. Suloisia söpöliinejä arkipuuhissaan!
    Lähinnä hellästi hymyilin niille tässä mielentilassani, mutta kenties toisessa "moodissa" olisin
    nauranut ääneen. Äsken nauratti se, kun sisareni käväisi vaihtamassa ylleen uudet urheiluvaatteet. Oli tänään päättänyt mennä työporukan lentopallojoukkueeseen mukaan, eikä viitsinyt enää töiden jälkeen mennä 20 km päästä kotoaan kamppeita hakemaan. Tohkeissaan unohti nilkkurinsa tänne, kun vaihtoi jalkaansa jo uudet "pelikengät"! Tekstiviestitin hänelle asiasta kyllä, vaikka tiesin ettei hän yhtä kenkäparia kaipaa. Naurattihan se sillä hetkellä, nimittäin jos olisi pitänyt mennä niillä töihin aamulla... Toinen juttu saattaa aamulla naurattaa itseäni myös:
    Voitelin naamani saunan jälkeen itseruskettuvalla voiteella, ettei ihan näyttäisi kalkkilaivan kapteenilta kun tulee sinne suureen maailmaan. Saa nähdä aamulla onko tulos tasainen, vai pitääkö jättää matka sikseen!!!
    Itse sen jo sanoitkin, naurun aiheita on monenlaisia ja niin on naurajiakin! : X On hyvä oppia nauramaan ainakin itselleen!

    By Blogger Leonoora, at 8:59 PM  

  • "Onko hyvä parisuhde heteroilla siis sellainen että molemmat nauravat miehelle? Hah hah. Mienkähän gay-liitoissa?"

    Itselläni ja kumppanillani huumorinkukka kukkii eri aikaan eri tilanteessa, ne harvoin kohtaavat, mutta en sorru tekonauruun. Se olisi rasittavaa.

    Minulla on musta huumori, olen itseironinen ja saattaa olla, että huumorintajumme kumppanin kanssa eroaa juuri kulttuurin ja kielen takia.

    By Blogger Sebastian, at 9:28 AM  

  • Olen tavannut monesti ihmisiä, joita naurattaa, kun vitsailen itsestäni. Olen vissiin tehnyt sitä niin paljon, että minulta jopa odotetaan itseironiaa ja itselleni nauramista. Se on ok, mutta useat ihmiset eivät kestä, jos huumori kohdistuu heihin itseensä. Se pistää vihaksi, koska vahingonilo tuntuu olevan niin helppoa, mutta omia naurettavuuksia ei osata nähdä tai sitten pelätään, että "joutuu naurunalaiseksi". Ei siinä mitään pahaa ole. Kyllä minulle ainakin saa nauraa ja minusta saa vääntää vitsiä, mutta vitsinvääntäjän ja naurajan pitää ottaa myöskin oma osansa. Hymy hyytyy aika nopeasti, jos yksi joukossa on aina pelle tai se, jolle nauretaan ja josta vitsaillaan.

    Minä harjoitan itseeni kohdistuvaa huumoria vissiin suojelumielessä. Olen herkkä nöyryytyksille, joten on paljon helpompaa ja turvallisempaa laittaa nauruksi koko homma itse ja ensin, ennekuin joku alkaa huomauttelemaan tai piikittelemään.

    Miehen kanssa meillä on sellainen kiusaamishuumori, koska kumpikin osaa pistää samalla mitalla takaisin. Joistakin se kuullostaa inhottavalta vittuilulta, mutta meillä on ihan sanattomat säännöt. Se ei saa olla nöyryyttävää, sarkastista tai ivallista, mutta saatamme tuntikausia kiusata toisiamme. Kumpikin nauraa aina yhtä makeasti.
    -minh-

    By Anonymous minh, at 2:24 PM  

Post a Comment

<< Home