Kops

Monday, January 16, 2006

VIHAN VASTAKOHTA

Lisää vihakeskusteluun: Yleisesti ajatellaan että viha ja rakkaus ovat toistensa vastakohdat, mutta se ei pidä paikkaansa ihmissuhteissa. Ajattele parisuhteita, seurustelua, kosiskelua ynnä muuta sellaista. Mies voi olla hirveän vihainen kun ei saa haluamaansa naista, vaan tämä on toisen kanssa. Vihainen riitely ei merkitse että aviopuolisot vihaavat toisiaan. Kun äiti huutaa lapsilleen se on jotain muuta kuin vihaa. Esimerkiksi kyvyttömyyttä kommunikoida, turhautumista, väsymystä.

Ihmissuhteissa viha ja välinpitämättömyys ovat toistensa vastakohdat. Kops!

8 Comments:

  • Vihan ja rakkauden vastakohta on latteus...

    By Anonymous sumea, at 6:54 AM  

  • Niin on! Ja mitä elämän tuhlausta samalla. Miksi minulle on annettu kyky iloita ja innostua vaikka miten pienestä kun joidenkin DNA:ssa tai missä hiivatissa on ohjelmoituneena alavireisyys? Ajattelen niitä masentuneita joita ei pystytä auttamaan, en niitä jotka omalla ajatustoiminnallaan pitävät itsensä maassa. Tästäkin avautuisi vaikka miten paljon pohtimisen aihetta. On se vaan raakaa kun pitää nyt taas mennä oikeisiin töihin eikä voi toimia blogistanin arkiterapeuttina, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, vastaanotto hoitaa itse itsensä ja keskustelu viriää ilman Kopsiakin.

    By Blogger Kops, at 7:46 AM  

  • Viha ja välinpitämättömyys ovat vastakohdat kuten rakkaus ja välinpitämättömyys myös. Rakkaus ja viha eivät ainakaan ole toistensa vastakohdat. Välinpitämättömyys paljon tuskallisempaa ja satuttavampaa kuin viha.

    By Anonymous emmi, at 8:12 AM  

  • Hyvä pointsi sinulla. Viha ja rakkaus ovat lähellä toisiaan, elleivät kolikon eri puolet. Se, jota vihaat hallitsee sinua...

    By Blogger Ansku, at 2:23 PM  

  • Olen myös kuullut viisaiden sanovan että rakkaus ja pelko ovat toistensa vastakohdat. Sitä pitää vielä miettiä.

    Ansku, hauska tutustua. Kävin blogissasi pikaisesti. Ihania kuvia! Muutenkin kiinnostavaa. Tulen uudelleen.

    By Blogger Kops, at 3:09 PM  

  • Minusta viha kumpuaa pelosta. Näin olen ainakin itse järkeillyt seuratessani ihmisiä, itseni mukaanlukien. Jos joku kertoo vihaavansa jotakin ihmistä, niin siinä näkee helposti pelon taustalla: vihan kohde onkin uhka ja vaikutusvaltainen ihminen, ainakin vihaajalle. Hän pystyy järisyttämään toisen perustaa niin paljon, että tämä menee "sijoiltaan" ja alkaa vihata. Sellainen vaikutusvalta on pelottavaa, mutta koska pelon näyttäminen on varmaankin jo evoluution kannalta pyritty karsimaan käyttäytymisestä, niin helpointa on kääntää pelko vihaksi.

    Minä en voi sanoa, että vihaan esim. Hitleriä. Vihaan niitä tekoja ja hahmo kuvissa, äänitteissä ja kuvauksissa inhottaa minua, tekojen takia. Mutta en voi suoranaisesti vihata kuollutta ihmistä. Voin sanoa, että pelkään, että sellainen hahmo vielä nousee valtaan ja että vihaan fasismia ja natsismia. Ne ideologiat herätävät mielikuvia ja aiheuttavat vihantunteita.
    -minh-

    By Anonymous minh, at 11:31 AM  

  • Viha voi kummuta pelosta, mutta se ei ehkä ole ainut mahdollinen syy. Mielestäni se on hieman monimutkaisempi asia, niinkuin vähän kaikki täällä tämän pallon päällä... Minä vihaan, jos minut on petetty henkilökohtaisella tasolla, loukattu pahasti. En pysty antamaan anteeksi, koska tunne on niin voimakas. Niin, ehkä siihenkin liittyy pelko siitä, että toinen voisi vahingoittaa minua; mutta se ei kuitenkaan ole ensisijainen syy vihaani.

    By Blogger elvenroot, at 7:34 PM  

  • Toki luottamuksen pettäminen aiheuttaa vihaa, mutta minulla ensisijaisesti surua ja pettymystä ja lisäksi epäluuloa ja luottamisvaikeuksia. Mutta se viha, joka siitä tulee, liittyy siihen pelkoon, että henkilö voi satuttaa minua.
    En halua pitää tätä ainoana oikeana totuutena, vaan tuoda esiin sen, mitä itse ajattelen vihasta. Minusta se hyvin usein on pohjimmiltaan pelkoa. Ei kai kaikilla kuitenkaan. En tiedä..
    -minh-

    By Anonymous minh, at 10:13 AM  

Post a Comment

<< Home