Kops

Thursday, January 12, 2006

SANOISTA

Ihmiset käyttävät joskus oudon kevyesti arkikielessä isoja sanoja. Sanat kärsivät silloin inflaation. Jos unohtaa käydä kaupassa on kyseessä “dementia”. Kun väsymys valtaa, ollaan “aivokuolleita”. Alunperin psykologian termi “turhautua” omaksuttiin jokapäiväiseen kielenkäyttöön merkitsemään “tuntea itsensä turhaksi”. Huudahtipa tietääkseni yksi kaveri kerran “älä nyt turhaudu” työtoverille tilanteessa jossa olisi odottanut “älä nyt hikeenny”.

Sana psykologia merkitsee ihmisille milloin mitäkin. Minä käytän sitä usein tarkoittamaan ihmistuntemusta ja elämänkokemusta. Olen lukenut psykologiaa tieteenäkin. Se on tiedettä joka tutkii ihmisen henkisiä ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Havaintopsykologia on kiehtovaa. Minua kiinnostaa myös kognitiivinen psykologia.

Monien mielessä sanalla psykologia on huono kaiku. Miehiltä kuulee silloin tällöin torjuvia tai väheksyviä reaktioita, sekä lausahduksia joiden perusteella he vaikuttavat luulevan psykologiaa joksinkin keinoksi petkuttaa heitä tai saada heidät puhumaan tunteistaan. Joskus on oikein huoneessa happamuusaste noussut kun joku mainitsee psykologian ja pari raavasta heppua alkaa naamaa vääntäen ääni kireänä selittää mitä kaikenmaailman höpötystä ja hössötystä se hysteerinen vaimoväki jaksaa tyrkyttää. Samat heput keskustelevat älykkäästi kaikenlaisista psykologian ilmiöistä, kunhan en sitä sanaa mainitse. Voin nimittää aihetta filosofiaksi ja juttu lentää.

Opettaja Rita Maestra saa kurssilaisensa samalla sanojen naamioinnin menetelmällä opiskelemaan kielioppia. Hän nimittää sitä “kielen systeemiksi” ja tunti menee hyvin. Jos hän nimittää kielioppia “kielen tekniikaksi” ryhmän miespuolisten jäsenten ryhti oikein paranee ja opiskeluun tulee uutta puhtia. Jos erehtyy sanomaan kielioppi, katseet lasittuvat ja väki valuu pulpetista lattialle.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home