Kops

Wednesday, February 01, 2006

ELÄMÄN HALLINTA

Blogissa Huvin vuoksi hullu virisi keskustelua siitä voiko elämää hallita. Se on hyvä kysymys. Meistä kukaan ei pysty hallitsemaan elämää ja kohtaloa yleensä. Se on korkeampien voimien hallussa, mutta omaa elämäänsä jokainen voi säädellä. Ei, en sanonut hallita. Sanoin säädellä.

Meille annetaan aina uusi päivä, ja joka ikisenä päivä meillä on mahdollisuus lukemattomiin valintoihin. Nillä ihmisillä jotka toistuvasti kiinnittävät huomionsa asioihin joita EI voi muuttaa on raskastakin raskaampi elämä. Niillä jotka ottavat asiakseen pelata annetuilla korteilla ja keskittyä asioihin joihin VOI vaikuttaa, on tuhat kertaa kevyempi askel.

Blogissa Menopaussi pohdiskellaan kysymystä “Ottaisinko fyysisen vai henkisen kivun jos saisin valita?” Millaista energian tuhlausta lähteä puntaroimaan vaihtoehtoja joita ihmiselle ei ole annettu. Jos käyttää jokapäiväisen energiansa johonkin tuottoisampaan ajatteluun elämä on hyvää ja antoisaa. Miksi lähtisin rasittamaan mieltäni kuvittelemalla itselleni vuoroin fyysistä, vuoroin henkistä kipua? Monet tekevät juuri noin. He kuormittavat ajatuksensa eivätkä sitten jaksa edes aamulla nousta sängystä.

Olen löytänyt hyvän elämän salaisuuden. Minulla riittää energia joka päiväksi. Jätän lopullisen kohtaloni maailmankaikkeuden huomaan. Elän iloisena ja myönteisenä tätä päivää, kiitollisena siitä että voin tehdä parhaaksi katsomiani valintoja joka päivä. Joskus se valinta on vain “pienempi kahdesta pahasta”, mutta olen siihen tyytyväinen. Tämän enempää en toivo. Minulla ei ole halua hallita elämää eikä muita ihmisiä.

Tagataan bloos, blogataan taas. Gops.

10 Comments:

  • toisaalta yleiseen jaksamiseen auttaa muistaa että ihan kaikki tuppaa olemaan väliaikaista. Jos asiat menee päin hanuria, tai on kipeä, tms, niin yleensä tuollaiset asiat menee ohi ennen pitkää.

    ei kannata murehtia liian pitkälle. Kuten Wagner-sikakin totesi, jos jääkaapissa on kaljaa eikä ummetus vaivaa, asiat ovat kutakuinkin hyvin.

    By Anonymous osku, at 8:21 AM  

  • Monet kärsivät kroonista fyysistä kipua. 24 tuntia vuorokaudessa. Yrittävät hallita sen ja elämän välistä epätasapainoa, joka päivä. Joillekin ei ole suotu mahdollisuutta valita pienempää kahdesta pahasta. Jotta heitä ei mätkäistäisi molemmilla pahoilla, he pohtivat, miten voisivat hallita sitä, jota he eivät valinneet, jotta eivät saisi sitä, jonka saisivat, jos eivät hallitse itseään. Silti he jaksavat. Tai ehkä siksi.

    Elämä ei ole aina sitä, miltä sen ulospäin antaa näyttää.

    By Anonymous mea, at 9:00 AM  

  • Kyllä minusta on ihan relevanttia miettiä, valitsisinko henkisen vai fyysisen kivun jos tilanne tulisi. Se on kysymys, joka voi vaikuttaa koko elämään. Esim. juuri tuo kivunsieto- tai hallinta. Ja sitten miettiminen, että mikä on sellaista henkistä kipua, jota en kestäisi. Tai fyysistä. Joskus tuollaiset kysymykset ja niiden pohtiminen auttavat ihmistä asettamaan elämänsä ja ongelmaknsa paremmin kontekstiin, helpottavat jäsentelemistä. Ihmisillä on tarve ymmärtää. Siksi tulee mietittyä sellaisiakin kysymyksiä, jotka eivät ole välttämättä ajankohtaisia tai tämän päivän kannalta oleellisia.
    -minh-

    By Anonymous minh, at 11:31 AM  

  • Minun pointtini oli se että miksi MINÄ lähtisin OMASSA elämässäni pohtimaan jotain asiaa joka EI OLE minulle relevantti. Esimerkkinä kipu, joka ei MINULLE ole iso juttu TÄLLÄ HETKELLÄ.
    Tuhlaisin aikaa jonka nyt käytän niihin asioihin jotka ovat ajankohtaisia.

    Toistan vielä että minulla riittää energiaa joka päiväksi. Jos tulee kipuja, ajattelen niitä sitten. Jos tulee kriisi, ajattelen sitä sitten. En jossittele, vaan elän tätä päivää. Siksi en koe elämääni raskaaksi. Tämä oli siis MINUN käsitykseni ja kokemukseni. Jokainen on vapaa muodostamaan omat käsityksensä.

    By Blogger Kops, at 1:13 PM  

  • Postasin hiljattain päreen otsikolla Viestintä ei yleensä onnistu. Pointti ei juurikaan mene perille sellaisena kuin sen on esittänyt. Eipä silti, ei se hyvää keskustelua estä.

    By Blogger Rita Maestra, at 1:25 PM  

  • En nyt voi olla Oskun kanssa ihan samaa mieltä, että ihan kaikki tuppaa olemaan väliaikaista. Totta, syövästä voi parantua, samoin muistakin sairauksista, mutta esim. skitsofrenia tms. harvemmin on väliaikaista. Lääkkeillä ja terapialla voidaan tietysti säädellä noita asioita, mutta väliaikaisia...ei.

    Pitkäaikainen fyysinen kipu tuo joskus mukanaan henkisen kivun, kulkevat usein käsikädessä, joten turha tehdä valintaa, tulevat molemmat :)

    Elämänhallinta on utopiaa, sitä voi säädellä ja tehdä valintoja, niin kuin tässä kirjoitettiin ja sittenkin, lopulta, kaikki on hyvin pienestä kiinni. Pessimismiin on kuitenkin turha vajota, totta -onhan elämä hidasta itsemurhaa, mutta päätepiste voi olla vielä kaukana.

    By Anonymous SusuPetal, at 3:03 PM  

  • terve susupetal,

    jep, enpä kiellä ettenkö väittänyt jotain mikä olisi hieman yksinkertaistavaa tai yltiöoptimistista.

    toisaalta minusta elämäkin on väliaikaista.

    By Anonymous osku, at 3:23 PM  

  • Teillä oli kaikilla tosi hyviä näkökohtia. Kukaan ei kuitenkaan oikeastaan vastannut minun kirjoitukseeni mutta ei se mitään. Kirjoitellaan taas lisää.

    Voiko omaan elämäänsä vaikuttaa, miten tärkeää oikea asennoituminen on, kiinnittävätkö jotkut ihmiset huomionsa just tasan väärään kohteeseen ja saako heitä huomaamaan sen...? Esimerkiksi terapeutit yrittävät saada ihmisiä löytämään ratkaisut hyvään tai siedettävään elämään. Osa ihmisiä pistää niin hemmetisti vastaan, ja keskittyy siihen että selittää mitä EI VOI tehdä lähtemättä koskaan ajattelemaan mitä VOISI tehdä.

    By Blogger Kops, at 5:50 PM  

  • Hyvä kirjoitus, Kops!

    Miksi elämää pitäisi HALLITA? Miksi ylipäätään liki jokainen ihminen yrittää KONTROLLOIDA omaa elämäänsä? Eihän se kuitenkaan onnistu. Elämä on, se virtaa, ei koskaan pysähdy paikalleen, muuttuu joka hetki. Jokainen hetki on uusi ja tuore. Ihmisestä itsestään riippuu, miten sen ottaa vastaan. Miettiikö elämän kauheuksia: olenko mielummin fyysisesti vai henkisesti kipeä. Vai yrittääkö tehdä jokaisesta hetkestä mahdollisimman upean kokemuksen, elää hetkessä, nauttia ja luottaa siihen, että elämä kantaa. Avainsana on LUOTTAMUS, vastaanottaminen ja hetkeen tarttuminen. Sitä me jokainen olemme täällä opettelemassa, kukin omalla tavallaan.

    Turha muuten tulla sanomaan, että en tiedä mitä on fyysinen tai henkinen kipu. Tiedän ne molemmat, ne ovat joka päivä läsnä elämässäni. MUTTA en anna niiden HALLITA elämääni - ne kulkevat mukana ja suhtaudun niihin samalla tavalla kuin muihinkin elämän läksyihin: opetuksina. Silti LUOTAN siihen, että elämässä on paljon, paljon, paljon muuta parempaa. Yritän tehdä elämästäni elämisen arvoista, en sairastamisen arvoista.

    By Blogger Ajatusvirta, at 7:12 PM  

  • Olipa lukemisen arvoinen kommentti, Ajatusvirta. Sanan HALLINTA voi tietysti käsittää monella tavalla, samoin kuin sanan ELÄMÄ.

    On asioita joihin ei kertakaikkiaan voi vaikuttaa kuten rajumyrsky tai halvaus. Sitten on asioita joihin voi vaikuttaa. Tietysti myös on niin että yrittää mutta ei onnistu. Ei tiedä ellei yritä.

    By Blogger Kops, at 5:09 AM  

Post a Comment

<< Home