Kops

Sunday, January 08, 2006

DIAPAM

Joitakin vuosia sitten pyysin lääkäriltä apua niska-hartiaseudun jäykkyyteen ja kipuihin. Esitin toivomuksen että saisin jotain lääkettä kampaajakäynteihin ja hammaslääkäriin. Kummassakin joudun jännittämään niskaa ja kärsimään kipuja jälkikäteen. Lääkäri oli miellyttävän asiallinen ja teki kanssani suunnitelman. Otan kotoa lähtiessä Primaspam särkylääkkeen joka alkaa vaikuttaa vasta tuntia myöhemmin ja rentouttavan Diapamin. Käytän tuon avun ainakin 6 kertaa vuodessa, joskus useamminkin.

Lähdin tuolloin apteekkiin kädessäni resepti johon oli merkattu reilu määrä mainittuja tabuja, jotta minun ei tarvitsisi ottaa uutta lääkäriaikaa lähivuosina. Olin tyytyväinen suunnitelmaan, koska olen vahvasti “lääkäriin vasta pää kainalossa” tyyppiä.

Apteekissa sitten reseptiäni lukenut ihminen tiuskaisi minulle vihaisesti tiskin takaa: “Ei tämä ole mikään kuurilääke!” En osannut muuta kuin sopertaa: “Ei kai siinä niin lue?” Naama punottaen hän antoi minulle tabut ja kävelin kotia kohti loukkaantuneena odottamattomasta hyökkäyksestä jota en käsittänyt. Mikä tuota ihmistä riivasi?

Asia sai selvyyttä vasta monta vuotta myöhemmin kun menin lääkäriin hakemaan uusia rohtoja. Minulla oli mukanani vanhaksi menneitä Diapameja, jotka aioin palauttaa apteekkiin, ja otin puheeksi pillerinpyörittäjän käsittämättömän käytöksen. Lääkäri käsitti sen heti. Hän sanoi että tuolla alalla esiintyy niin valtavasti Diapamin väärinkäytöksiä, että apteekissa ollaan niskakarvat pystyssä kun kuullaankin sana Diapam. Okei, minut oli siis leimattu lääkkeiden väärinkäyttäjäksi? Sain vasta siinä yhteydessä tältä toiselta lääkäriltä kuulla että Diapamille voi tulla riippuvaiseksi. Nyt muistan sen lopun ikääni, joten siinä mielessä (kai?) hyvä juttu.

Lääkäri sanoi siinä vielä että minun kannattaisi puristella ne vanhat Diapamit koteloistaan ennen kuin palautan ne apteekkiin. Muuten siellä ollaan vihaisia, kun “jonkunhan se homma on tehtävä...”

Luoja varjelkoon minua koskaan tulemasta niin sairaaksi ja puolustuskyvyttömäksi että hoitoalan ja lääkintäalan turhautuneet yksilöt kohdistavat vihansa minuun!

12 Comments:

  • Diapam on ihan peräsuolesta! Ei auta ku hetken ja muutaman tunnin päästä hirveä "krapula" kertaantuneen ahdistuksen kera. Muut "bentsot" on parempia, kuten Opamox,Oxepam, Oxamin, Tenox ja Xanor.

    By Blogger Ninni, at 8:45 AM  

  • Tuosta vihan kohdistamisesta tuli mieleen, että se on kai aika yleistä kaikilla niillä ammattialoilla, joilla valvotaan ja rangaistaan. Esim. lääkärit, apteekit, sairaalat, poliisi, tulli, rajavartiosto, sosiaalihuolto ym. Äitini oli sairaanhoitaja ja kuulin noita juttuja paljon kotona. Olen itse ollut töissä paljon tekemisissä poliisin, tullin, rajavartioston kanssa ja sielläkin on ikävän paljon työhönsä leipiintyneitä yksilöitä, jotka eivät näe metsää puilta. Pitävät kaikkia ihmisiä automaattisesti rikollisina. Onneksi suurin osa kuitenkin on asiallisia tai osaavat käyttäytyä asiallisesti henkilökohtaisista mielipiteistään huolimatta.

    By Blogger Ajatusvirta, at 9:05 AM  

  • Minulle annettiin Diapam lihaksien rentoutumiseen. Kun sakroilikanivel nyrjähti jumpassa sain siihen kuurin Sirdaludia. Diapam on myös henkiseen ahdistukseen, mitä en tuolloin vielä tiedostanut. Lisäksi mainitsemani apteekki on mielenterveyspalvelujen lähellä, alueella jolla vilisee päihdeongelmaisia. Juuri muuttaneena en sitäkään tiennyt, vaan tiuskaisu tuli shokkina.

    Ajatusvirta, hyvä että pistit viimeiseen lauseeseen sen että suurin osa on asiallisia. Olen sitä mieltä itsekin, sekä sitä mieltä että asiakas voi usein itse vaikuttaa siihen miten kohdellaan.

    Valitettavan monella vaan ei ole kunnollisia sosiaalisia taitoja, ja hernettä tungetaan nenuun silloinkin kun farmaseutti tai poliisi ei sano mitään epäasiallista. Noita oletuksia syntyy puolin ja toisin. Kuulun itse niihin jotka olettavat hyvää muista. Aika harvoin joutuu pettymään.

    By Blogger Kops, at 9:41 AM  

  • Hei.
    Luultavasti siis kaikki lääkkeet pitäisi puristella ulos koteloistaan/kuplistaan ennen apteekkiin vientiä? Hyvä tietää, kun seuraavan kerran menen apteekkiin muovikassillisen kera!!!

    Lääkkeisiini kuuluu aineita, joita käytetään sellaisiinkin tarkoituksiin, joihin niitä ei ole tarkoitettu. Olen yhden ikimuistettavan kerran joutunut farmaseutin tentattavaksi. Vasta myöhemmin ymmärsin miksi. Edellisellä reseptin täyttökerralla ampullien määrä tai hinta, tai jotakin oli laskettu väärin, ja kroonisen sairauteni hoitoon tarvittavaa lääkettä ei meinannut millään irrota. No, juttu selvisi n. 20 min. uudestaanlaskemisen ja terveyskeskukseen soittelun jälkeen (kerroin, että minua pistetään siellä). Farmaseutti oli asiallinen, mutta tohkeissaan.

    By Blogger M, at 10:47 AM  

  • Niin, tarkoitin kyllä että yksittäistapauksia on aina, mutta suurin osa ihmisistä on ollut asiallisia, ainakin minulle ja minun läsnäollessani. Itsekin jouduin kerran hakemaan apteekista codesan-yskänlääkettä, josta lääkäri kyllä varoitti etukäteen, että se on vahvinta mahdollista. Apteekissa alettiin tentata ensin mutta sitten myyjä varmaan tajusi, että olin ensimmäistä kertaa asialla.

    By Blogger Ajatusvirta, at 10:56 AM  

  • Sitten voi käydä niin että kävelee apteekkiin resepti kourassa ja käy ilmi että tohtori on määrännyt rohtoja jotka tulevat halvemmiksi ostaa ilman reseptiä (=ilman reseptinkäsittelykuluja). Noloa.

    By Anonymous pni, at 11:00 AM  

  • On siinä hyvätkin puolet että isoveli valvoo ja farmaseutti pitää meitä silmällä. Sairaana kun menee lääkäriin ja apteekkiin, on niin sekaisin että voi hyvinkin nielaista peräpuikon tai tunkea ... no, jääköön sanomatta, mutta kaikenlaisia katastrofeja voi seurata. Parempi virtsa väärään kuin kusi sukkaan.

    By Blogger Kops, at 11:17 AM  

  • Pni, minulle on tuo tapahtunut monta kertaa. Olen vain iloisesti sanonut, että sepäs hyvä - tulee halvemmaksi. Farmaseutin tehtävähän on informoida, jos jonkun lääkkeen saa ilman reseptiä halvemmalla. Eihän asiakas voi kaikkea tietää.

    Tuo ihmisten kouluttaminen kohtelemaan itseä asiallisella tavalla on mielenkiintoinen asia. Mielestäni kuitenkin ihmisiä/asiakkaita/potilaita pitäisi jo lähtökohtaisesti kohdella asiallisesti.

    By Blogger M, at 11:32 AM  

  • Olen lähipiirissäni kongreettisesti kokenut millaista esim. mielenterveyspotilaan hoito pahimmillaan voi olla tämän päivän "hyvinvointi" Suomessa.
    Tuntemani henkilö lähetettiin sairaalasta kotiin kesken hoidon.
    Luulin hänen asiansa olevan hyvässä hoidossa "avohoidossa" senhetkisten tietojeni mukaan.
    Vasta kun toimitin viime hetkellä tämän tuttuni sairaalan ensiapuun lääkemyrkytyksessä tilanne "avohoidosta" valkeni minulle. Psykiatri paiskasi päin naamaani tiedon: Mitään "avohoitoa" ei ole olemassakaan! Potilas itse päättää käykö hän jatkossa esim. keskustelemassa mielenterveystoimistossa!
    Kun sitten keräsimme tämän ihmisen asunnosta vuosia sinne kerääntyneet
    vielä avaamattomatkin lääkepakkaukset olin todella järkyttynyt mielensairauksien hoidosta Suomessa. Ihminen, jolla varsinkaan ei ole ketään auttavaa läheistä on aivan täysin tuuliajolla tämänkin päivän Suomessa.
    Onneksi kertomani henkilön asiat ovat nyt tällä hetkellä hyvin, ja toivottavasti ne ovat myös kaupungissamme vähän paremmin!

    By Blogger Leonoora, at 1:06 PM  

  • Lääkkeistä: jos sinulla on paljon vanhaksi menneitä lääkkeitä, ota kaikki pois alkuperäispakkauksistaan ja laita samaan pussiin: ainoastaan joditabletit pitää palauttaa erikseen!
    Leonoora on havainnut sen, ettei avohoitojärjestelmä toimi kovinkaan hyvin. Työmäärään nähden avohoidossa (kuten muuallakin hoitoalalla) on liian vähän henkilökuntaa, lisäksi monet asiat ovat sekaisin organisaatiouudistuksen takia. Moni apua tarvitseva jää ilman, koska kaikilla on liikaa töitä. Ja silti hallitus haluaa säästää lisää terveydenhuollosta.
    Kytännössä tilanne on monesti se, että jos et itse (tai joku läheisesi) osaa pitää tiukasti puoliasi, kunnalta ei apua tule. Pitäkäähän ihmiset huolta toisistanne!

    By Blogger elvenroot, at 1:48 PM  

  • Kiitti kaikista kirjoituksistanne!

    Myös niistä joita on ilmestynyt edellisten postauksen yhteyteen lisää poissaollessani.

    Ahaa, nyt selvisi kuka oli vienyt jääkaapin täältä kommentiboksistani.

    En voinut edes ottaa sormenjälkiä kun nekin oli viety. Onneksi Minh tunnusti itse. Täällä oli ennen vahtikoira mutta se varastettiin.

    By Blogger Kops, at 4:16 PM  

  • Joo,mut mä tarttin sitä niin paljon, et ajattelin et sulta liikenee...

    Avohoitoa ei ole olemasskaan. Varsinkaan päihde/mielenterveys-sellaista. Minulle se selvisi vasta kun olin lukkojen takana vieroituksessa, avohoidot luvattuna, maat ja taivaat ja parhaat lääkkeet myös. Yksityisellä sitten sain käydä itkemässä Diapamia ja Tramalia tuskiini. Diapam on minulle paras bentso. Toleranssi on kyllä sellainen, että paniikkikohtaukseen/raivokohtaukseen 20mg ja sitten pystyn hillitsemään itseni jotenkin. Xanor ei toimi oikeastaan ollenkaan, paitsi isoilla annoksilla ja silloin se euforisoi mukavasti. Eli väärä lääke riippuvaiselle.

    Lääkäreillähän on "mustat listat" nykyään. Esim. unilääkkeistä Dormicum ja Normison ovat sellaisia, joita kirjoitetaan vain mummoille ja Xanoria on myös vaikea saada. Apteekkikokemukset onkin sitten asia erikseen. Minä olen sellainen, jolla ei ole mitään oikeuksia apteekissa, vaan asiani huudetaan kaikille ihmisille ja väärinkäytöstä karjutaan ja soitetaan suuta, kunnes olen itkun partaalla. Onneksi pienessä lähipteekissa olen saanut ihan loistavaa palvelua aina, vaikka olen hakenut kassillisen bentsoja ja opiaattijohdannaisia, kunhan reseptit on kunnossa.

    Vein muoviikassillisen vanhoja lääkkeitä (10 vuotta vanhoja syöpäsairaan miehen saattohoitolääkkeitä, todella vahvoja!) apteekkiin ja sain hirveät huudot. Tempaisin pussin takaisin ja sanoin, että kadulla niistä saa hyvän hinnan, jos ei herrasväelle kelpaa. Vasta sitten ottivat ne vastaan ja uhkasivat soittaa poliisille...enää en palauta mitään apteekkiin, annan jonkun muun tehdä sen, kun olen itse Apteekkien Kauhu!:)
    -minh-

    By Anonymous minh, at 10:45 AM  

Post a Comment

<< Home