Kops

Wednesday, January 04, 2006

AI MISTÄ AIHEESTA?

Postasin pari päivää sitten kirjoituksen JÄLJITYSTÄ jossa pointtini oli että vaikka toisen ajatuksia ei voi lukea, niitä voi arvailla sen perusteella mitä toinen sanoo. Häntä pitää kuunnella aktiivisesti jos aikoo tutustua hänen ajatuksiinsa. Johdattelin lukijani aiheeseen mainitsemalla pieneksi esipuheeksi että lumessa voi koirien jäljistä yrittää päätellä millainen koira siitä on mennyt.

Ponttini sivuutettiin. Kommenttiboksiin kehkeytyi keskustelu koirista. Lukijani lähtivät ihan muualle kuin mihin aioin heitä viedä. Siitä sukeutui mukavaa keskustelua, mutta POINTTINI on että avain ihmistuntemukseen on aktiivinen kuuntelu.

Mitä sitten? Sitten katsotaan jatkavatko kommentaattorit tätä aihetta, vai alkavatko kenties viedä juttua muualle, esimerkiksi siihen miten antoisaa vapaa joka suuntaan rönsyilevä keskustelu on. Ihastelin juuri edellisen kirjoitukseni ITSETUNNOSTA saamia kommenttikirjoituksia, ja mietin mistä saisin ison kommenttiboksin loistaville vieraileville kynille. Itsetuntokirjoituksessani ei ollut varsinaista pointtia. Halusin vain valottaa sitä mikä itsetunto on, koska sitä sekoitetaan milloin mihinkin, eikä kukaan oikein vaikuta tietävän mikä se on. Terve itsetunto on parhaita henkisiä ominaisuuksia mitä ihmisellä voi olla.

Kommentaattorit ovat vapaat kommentoimaan ihan mitä tahansa. Kaikki kirjoitukset ovat tervetulleita. Tämä postaus sisälsi lähinnä observointia eli havainnointia.

9 Comments:

  • Ajatusvirtakommentti tuosta "POINTTINI"-sanasta:

    Termi "pointteri" on ohjelmointiin liittyvä termi, mutta myös ilmeisesti eräs koiralaji. Sain tämän selville, kun eräällä ohjelmointikurssilla yritin etsiä pointtereista tietoa.

    By Blogger Antti, at 12:56 PM  

  • Minähän vallan asustelen tänään sinun blogissasi. En vain voi sille mitään, mitäs kirjoitat niin kiinnostavista asioista...! ;D

    Toisten ajatuksien arvailu kuuluu ulkoaohjautuvuuteen. Useimmiten arvailu osuu kuitenkin metsään. Parempi on tosiaankin kuunnella ja vielä parempi on kysyä. Älä arvaa vaan kysy, on oikein hyvä neuvo. Samoin se, että ei kannata luottaa toisen ajatuksenlukutaitoon. Parempi on tosiaankin kertoa itse, mitä haluaa.

    "Kyllähän sun olisi se pitänyt tietää!..arvata! ...huomata!" :X

    Kuulostaako tutulta? Varmaan joku on sanonut sinullekin jotakin tuon tapaista. Mikään ei ole raivostuttavampaa (tällä hetkellä ;))kuin se, että ilmeillä ja eleillä ilmaistaan tunteita. Närkästynyt tuhisee ja mulkoilee, mutta ei vaan saa sanottua, mikä jurppii. Sitten se mulkoilija kehtaa suuttua vielä enemmän, kun ei se toinen - mulkoilijan mielestä ihan junttiuttaan - ymmärrä, mikä on vikana.

    By Anonymous Louhi, at 1:03 PM  

  • Antti, minulla oli sama mielleyhtymä koiriin kun kirjoitin samaan paikkaan sanat koira ja pointteri. Rita Maestra voi kertoa että to point merkitsee osoittaa, ja a pointer on myös karttakeppi. Tässä blogissa näemmä palataan aina keppiin. Kops!

    Louhi, ole kuin kotonasi! Hommaan tänne jääkaapin niin voimme syödä ja juodakin. Ajatustenluvusta: omassa työssäni ihmisten parissa olen tullut ilmiömäisen hyväksi joskus arvailemaan tuttujan asiakkaitten ajatuksia. En koskaan luota tulkintoihini, mutta niiden päälle rakentamalla pääsee töissä pitkälle. Lisäkysymys osoittaa usein että olin osunut oikeaan, mutta en lähde silti omahyväisesti olettamaan että se onnistuu aina.

    Kommunikaatio on taitolaji. Jotkut ovat siinä jo synnynnäisesti parempia, koska osaavat kuunnella ja ovat avarakatseisia.

    By Blogger Kops, at 2:17 PM  

  • Aktiivinen kuuntelu on tosiaan tärkeää ja sitä on tullut menetelmänä harjoiteltuakin. Sitä paitsi se on usein se, mikä toista lohduttaessa riittää. Ei tarvitse yrittää keksiä mitään loistokasta sanottavaa ja mennä ehkä metsään sen kanssa.

    Kommentoinnista olen ihan samaa mieltä kanssasi. Siksi toivotan kommentoijat avosylin vastaan omaankin blogiini. Se on jollain tapaa vasta alkua, mitä itse kirjoittaa. Kommentit luovat loput.

    By Anonymous Herkku, at 3:43 PM  

  • Huomasin itsekin kirjoittaessani koirapostausta, että nyt lähdetään aiheesta, ja pitkälle...
    Mutta tuosta kuuntelusta, sen ei pidä olla vain aktiivista kuuntelua,vaan "oikeinkuuntelua", oikein kuulemista. Tarkoitan, että tulkitseminen ja sanojen takaa merkitystenhakeminen ja esiintuominen ikäänkuin tietäen, mitä toinen haluaa sanoa, tarkoittaa ja hakee sanoillaan, on äärimmäisen kuluttava ja siitä voi muodostua suuri epätasa-arvo ihmisten välille.
    Sanoja tulkitaan kuulijan omiin tarkoitusperiin ja mielialoihin sopiviksi ja silloin alkuperäinen sanoja on virtsassa. Häntä ei ymmärretä, mutta kaikki yritykset selittää kaikuvat kuuroille korville, koska toinen on "jo tajunnut", mitä toinen tarkoitti.
    Äh, sekavaa, mutta meinaan sanoa, että tulkitseminen on yksi erittäin tehokas keino ajaa ihmissuhde karille, varsinkin läheinen sellainen.
    Tulkitsemista seuraa usein marttyyrikohtaus ja loukkaantuminen, vaikka toinen kuinka yrittäisi yksinkertaisin ilmauksin sanoa, mitä tarkoittaa.
    Hokemani miessuhteilleni onkin aina ollut: "sano, mitä tarkoitat ja tarkoita, mitä sanot".
    Minusta edes suutuspäissään ei sanota asioita, kuten "vihaan sinua, olet pilannut elämäni/työni/ystävyyssuhteeni/haaveeni, olet paska sängyssä ja ällötät minua". Jos ollaan siis rakkaussuhteessa.
    Pahastikin riidellessä on alhaista tuoda esiin esim. toisen seksuaalisuus. olen siitä ennekin sanonut, että herkkää aluetta kun menee ronkkimaan ja pilkkaamaan ja vaikka suutuksissaan laukomaan haukkumasanoja, on usein tie siihen, että homma kaatuu.

    Itse olen oppinut(en yritä kehua, vaan tarkoitan, että olen kokenut näitä tilanteita niin paljon), että vaikka olisi kuinka vihainen, niin sanojaan ja tekojaan pitää pystyä kontrolloimaan.
    Jos nainen huutaa miehelleen riidan keskellä, vain päästäkseen etulyöntiasemaan riidassa, että sinulla on surkea muna ja olet surkea rakastaja, niin miten voi uskoa(jos sellaista usein riidoissa kuulee), ettei toinen "oikeasti tarkoittanut, se vain pääsi suusta vihaisena"?
    Miten voi uskoa, ettei toinen salaa ajattele näin ja lauo sitä aina vihoissaan ja miten seksuaalisuuden arvostelusta ja pilkasta noin vain selviää?

    No niin, tulipas taas selkeää tekstiä...kysykää, jos ilmaisin itseni huonosti, että sanoinko jotain ristiriitaista. Olen nimittäin vakuuttunut mottoni hyvistä seurauksista ihmissuhteissa, on nimittäin koettu sekin.
    -minh-
    P.S. Mäkin lähes asun täällä, joten do you mind if I just help myself with the fridge and drinks?:)

    By Anonymous minh, at 8:14 PM  

  • Hei kuka on pöllinyt mun jääkaappini sillä välin kun mä kävin aktiivisen kuuntelun kurssilla Perä- Blogistanissa?

    By Blogger Kops, at 5:34 AM  

  • Kuule, Kops, sinä keräät paljon hyviä kommentaatoreija ja sen kautta löytää hyvää luettavaa. Vastaanottosi on kuin entisajan ompeluseura. Tänne keräännytään juttelemaan ja samalla voidaan vaihtaa muutama viisas sanakin. Välillä kopsautat keppiäsi (vai nuijako se oli?).

    Yksi asia hieman häiritsee (huumorilla). Mainostat nykyään toista blogiasi Rita Maestraa. Päätin nimittäin VAIN seurata Kops-blogia, mutta miten maltan olla käymättä toisessakin. Esim. pitäähän se käydä lukemassa mitä kuuntelemisesta kirjoitat toisessa blogissasi.

    Kaksi persoonallisuuttasi voi olla hankala juttu lukijankin kannalta!

    By Blogger Hahmo, at 11:10 AM  

  • Tervehdys Hahmo,

    Etkös ole itsekin jakautumassa kahtia kun etsit kiltin tytön takaa oikeaa identiteettiäsi? Skitsobloggarit ovat parhaimmillaan monipuolisia ja heidän seuransa avartaa alkuhämmennyksen jälkeen. Jos luet minua enemmän, tulet (kauhuksesi) huomaamaan että opettajan persoonani on myös jakautunut osiin ja samoin terapeutin. Take it easy! Postaan vain kerran päivässä. Yleensä.

    By Blogger Kops, at 12:53 PM  

  • Sori, mutkun meidän vanha jääkaappi surisee ja naksuu...(surisi ja naksui...)
    :)
    -minh-

    By Anonymous minh, at 2:03 PM  

Post a Comment

<< Home